Vuosi 2025 on monille organisaatioille tärkeä virstanpylväs. Juuri tähän vuoteen monet yritykset ja organisaatiot kohdistivat kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteensa. Nyt ensimmäiset tavoitteet ja lupaukset punnitaan.
Ketkä onnistuivat tavoitteessaan? Entä mitä voimme oppia niiltä, jotka eivät päässeet maaliin?
Hiilineutraalisuuden haasteet – kun luovuttaminen ei ole vaihtoehto
Ilmastonmuutoksen vastainen työ on aitoa vastuullisuutta, ja yhä useammin myös liiketoiminnan elinehto. Toteuttamatta jääneet tavoitteet päästövähennyksissä näkyvät usein myös energialaskussa ja voivat heikentää mainetta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden silmissä sekä vaarantaa hiilineutraaliuden tuoman kilpailuedun.
Pysyäksemme Pariisin sopimuksen puolentoista asteen tiellä, vuodelle 2030 ennustettujen kasvihuonekaasupäästöjen olisi laskettava 42 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että päästövähennysten on oltava nopeita ja vaikuttavia ja lisäksi on edistettävä hiilensidontaa.
Tavoitteet ovat mahdollisia saavuttaa, mutta se edellyttää johdonmukaisuutta ja sitoutumista, kiinteistö- ja rakennusalalla usein myös syvempiä, systeemisiä muutoksia. Jotta voimme menestyä vihreän siirtymän aikana, on nähtävä ilmastotyö mahdollisuutena rakentaa uutta liiketoimintaa ja vahvistaa kilpailuetuamme.
Haluan onnitella kaikkia yrityksiä, jotka asettivat tavoitteekseen vuoden 2025 ja ovat jo saavuttaneet sen – tai ovat aivan maaliviivan tuntumassa. Mutta entä jos maali näyttääkin karkaavan? Luovuttaminen on päätös, joka tukee häviönmakuista strategiaa.
Pitkäjänteinen strategia on elinehto
Yritykset, jotka integroivat hiilineutraaliuden liiketoimintastrategiaansa, tekevät investointeja energiatehokkuuteen, automaatioon, jotkut myös hiilensidontaan. Matka maaliin voi olla pitkä, mutta se kannattaa hyväksyä – edetään askel kerrallaan oikeaan suuntaan. Pakkotunnelman sijasta olisi korkea aika motivoitua toimintaan ja muistaa tavoitteet, myös siksi, että tulevaisuuden liiketoiminta rakentuu hiilineutraaliuden varaan. Ketterimmillä jo hiilinegatiivisuuden.
Arvoketjujen merkitys
Päästövähennysmahdollisuuksia löytyy sekä suorista hankinnoista että koko arvoketjun optimoinnista, jolloin resursseja, materiaalivirtoja ja toimintoja hallitaan toimitusketjussa tarkasti. Energiatehokkuusratkaisut vähentävät tuotantoprosessien energiankulutusta, ja järjestelmien integraatio parantaa näkyvyyttä, optimointia ja ohjausta koko arvoketjun läpi.
Innovaatioilla on keskeinen rooli
Tarpeellista tuotekehitystä ja innovointia on tehty paljon, mutta monia jo käytössä testattuja teknologioita on yhä hyödyntämättä täydessä laajuudessaan. Uusiutuvan energian ratkaisut ja automaatio tarjoavat tavoitteet valtavan potentiaalin paitsi päästöjen vähentämiseen myös toimintojen tehostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Hyvänä esimerkkinä käyvät massiivisia määriä energiaa käyttävät datakeskukset, joissa automaatioratkaisuilla voidaan parantaa käyttövarmuutta ja pienentää kokonaisenergiankulutusta merkittävästi esimerkiksi hukkaenergian talteenotolla ja tehokkaalla hyödyntämisellä muualla. Usein samalla myös toimintavarmuus paranee.
Seuraava viisivuotiskausi
2030 on jo viiden vuoden kuluttua. Se on samaan aikaan lähellä ja kaukana. Tähänastiset ponnistelut ja tavoitteet ovat konkreettisesti opettaneet meille, että hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii realistisia tavoitteita, innovatiivisia ratkaisuja ja sitoutumista kaikilla tasoilla. Mutta siinä se toimiva resepti jo onkin.
Blogin kirjoittajana on Schneider Electric Finland Oy:n toimitusjohtaja Jani Vahvanen.
Lisää kommentti