Tiedättekö, mikä on paras tapa ennustaa tulevaisuutta? Lainaan itävaltalaista johtamiseen erikoistunutta professori Peter Druckeria – mutta vasta lopuksi. Ensin omia pohdintojani.
Rakennusala: Pause vai play?
Inflaatio, korkeat korot ja rahoitusehtojen kiristyminen ovat pitäneet rakennusalaa pysäkillä jo pitkään. Kuitenkin kasvukeskuksissa alkaa olla patoutunutta tarvetta ja lisäksi julkisten investointien ja teollisuusrakentamisen kasvuodotukset näkyvät jo selkeästi. Valtiovarainministeriön viime vuoden lopun suhdanne-ennuste näkee yhtä lailla piristymisen merkkejä ja megatrendeinä ilmenevät maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto kasvattavat edelleen asuntojen kysyntää. Loppuvuonna nähty selkeä sysäys vanhojen osakeasuntojen hintojen nousussa luo asuntokaupalle uutta kasvu-uraa.
Ennustan siis toipumista, asuntosijoittajien ja uutta omaa kotia hankkivien luottamus omaa taloutta kohtaan nousee korkojen yhä laskiessa, joten rakennusalan noususta tulee totta.
Datakeskusrakentamisen trendit: Kasvua ja uusia haasteita
Datakeskusten rakentaminen on globaalisti kiihkeässä kasvussa, eikä Suomi ole poikkeus. Maamme houkuttelee suuria investointeja matalan energian hinnan ja saatavuuden ansiosta. Lisäksi viileä ilmasto, luotettava sähköverkko ja turvallinen toimintaympäristö vetää sijoittajia puoleensa.
Statistan mukaan globaalin datakeskusten markkinan liikevaihto on kasvanut vuosina 2022–2024 yli 30 prosenttia. Kasvunäkymät eivät kuitenkaan näytä tasaantuvan – päinvastoin, kysyntä on edelleen kiihtymässä. Myös Morgan Stanleyn analyytikot ovat korottaneet arvioitaan Euroopan datakeskusmarkkinan kehityksestä. Seeking Alphan mukaan kapasiteetin ennustetaan kasvavan jopa kuusinkertaiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan datakeskusten energiankulutus voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2026 mennessä, ja jo nyt niiden sähköntarve ylittää jopa joidenkin valtioiden kulutuksen. Erityisesti tekoälyklustereiden rakentaminen lisää painetta, sillä tekoälylaskentaan suunnitellut konesalit käyttävät huomattavasti enemmän sähköä ja tuottavat enemmän hukkalämpöä kuin perinteiset datakeskukset.
Ennustan vahvaa tulevaisuutta kasvuuun. Datakeskusmarkkina kasvaa vauhdilla ja tuo lisää investointeja Suomeen.

Suomen energiajärjestelmän tasapaino
Suomen energiajärjestelmä on perinteisesti ollut erittäin vakaa, kiitos teollisuuden kyvyn toimia säätövoimana. Metsä- ja selluteollisuus on toiminut keskeisessä roolissa tasapainottaessaan energian kulutusta nopeasti tuotannon mukaan. Tämä symbioosi on tuonut vakautta tilanteissa, joissa tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino horjuu.
Muutoksen tuulet kuitenkin tuntuvat. Teollisuuden rakennemuutos on vähentänyt perinteisen säätövoiman saatavuutta. Useita suuria teollisuuslaitoksia on lakkautettu, ja niiden tilalle on tullut uusia suurkuluttajia, kuten datakeskukset.
Vaikka datakeskukset ovat massiivisia energiankuluttajia, ne voivat myös tarjota joustavuutta. Tietyt datakeskusprosessit, kuten tekoälymallien kouluttaminen, voidaan keskeyttää ilman merkittäviä haittoja. Tämä voisi toimia uutena säätövoiman lähteenä, mutta laajamittainen hyödyntäminen edellyttää investointeja ja yhteistyötä alan toimijoiden kesken.
Ennustan vakaata tulevaisuutta. Opimme toimimaan vaihtelevan tuotannon ja kysynnän kanssa siirtyen samalla pois fossiilisesta energiajärjestelmästä. Suomalaiset insinööriaivot yltävät jälleen parhaimpaansa.
Mikäs se Druckerin anti tähän pohdintaan sitten on?
Peter Drucker on sanonut ennustamisesta näin kätevästi: The best way to predict future is to create it.
Energiatehokkuus, digitalisaatio ja joustavammat ratkaisut eivät ole enää vain trendejä, vaan välttämättömyyksiä. Suomessa on vahvat edellytykset tarttua näihin mahdollisuuksiin – mutta niiden hyödyntäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden ja päättäjien välillä.
Eli jatkossakin: kääritään hihoja ja ryhdytään hommiin, niinkuin muutkin tulevaisuuden tekijät!
Blogin kirjoittajana on Schneider Electric Finland Oy:n toimitusjohtaja Jani Vahvanen.

Lisää kommentti