Haluatko tietää lisää blogiartikkeleista?

Ota yhteyttä meihin

PLC-ohjelmointi on katoamassa – vaihda avoimiin järjestelmiin ennen kuin on liian myöhäistä

Alalla on jo pitkään puhuttu teollisuus 4.0:sta ikään kuin se olisi yksi päämäärä, jota kohti pitäisi pyrkiä. Ehkä on kuitenkin aika tunnustaa, että automaation – ja PLC:n – tavoitteet ja keinot ovat muuttuneet viime vuosina radikaalisti, ja suuntaus tulee todennäköisesti jatkumaan vielä jonkin aikaa.

Meidän ei tarvitse keskittyä teolliseen vallankumoukseen, koska automaatiolla ei ole mitään lopullista tavoitetta. Vaan tulisi keskittyä siihen, miten voimme toimialana tehdä itsestämme mahdollisimman joustavan tulevaisuutta ajatellen.

PLC:stä avoimiin standardeihin – osaavat työntekijät avainasemassa

PLC-ohjelmoinnin (programmable logic controller) standardi luotiin 90-luvulla. Se sisälsi suurelta osin automaatioratkaisuja, mutta myös ratkaisuja, jotka olivat sidoksissa tiettyihin tuotteisiin ja toimittajiin. PLC:tä on ohjelmoitava aina tietyllä tavalla, ja sen suorituskyky on rajoitettu. Tällaisia rajoituksia ei voi enää hyväksyä, jos halutaan kehittää ja digitalisoida paitsi tuotantoa myös koko liiketoimintaa. Tilannetta hankaloittaa myös se, että PLC-koodausta tekevien uusien työntekijöiden löytäminen on nykyisin entistä vaikeampaa.

Nykypäivän ohjelmistokeskeinen automaatio perustuu avoimiin standardeihin. Pyrkimyksenä on hyötyä kattavan tiedonkeruun tarjoamista mahdollisuuksista yrityksen kaikissa työvaiheissa. Kaiken on toimittava lopputuotteen ja sitä ympäröivän liiketoiminnan optimoimiseksi.

Onnistuminen edellyttää oikeanlaisia ihmisiä – ei työntekijöitä, jotka ovat sidottuja PLC-standardiin ja tiettyyn toimittajaan, vaan sellaisia, joilla on monipuolista IT-osaamista. Kun ennen vaadittiin kykyä ohjelmoida eri PLC-ohjelmia, nykyään koodaajan on tärkeä ymmärtää, miten digitalisointi voi hyödyttää lopputuotetta eikä niinkään tietyn toimittajan PLC:tä. PLC-ohjelmointiin ei tarvita erikoisosaamista, sillä uudet työkalut kuten ChatGPT poistavat tämän esteen.

Vastustusta ja uusia tuulia organisaation sisältä

Kohtaan jatkuvasti organisaatioita, jotka vastustavat yllä mainittua muutosta. Tyypillisesti vastustusta tulee operatiivisen teknologian parissa työskenteleviltä, joista suurin osa on sitä mieltä, että asiat ovat hyvin ja noudattavat ajatusta ”jos se ei ole rikki, sitä ei kannata korjata”. Uudet tuulet puhaltavat yleensä IT- ja kehitysosaston suunnalta, mikä ei ole yllättävää. Tässä taistelussa IT aina lopulta voittaa, sillä heillä on käytössään uusinta teknologiaa. He osaavat ehdottaa uusia optimointimahdollisuuksia ja huomauttaa, jos vanhat PLC:t jarruttavat uusia ideoita.

Johdon kannattaa tiedostaa, että jos liiketoimintaa haluaa kehittää, tulee katse kääntää IT-osaston puoleen. Ja jos haluaa houkutella IT-osaamista, on irtauduttava suljetuista järjestelmistä ja otettava operatiivisessa teknologiassa käyttöön avoimet standardit.

Klassisesta automaatiosta ohjelmistokeskeiseen

Teollisuudessa tilanne on samanlainen kuin jos kyseessä olisivat esimerkiksi puhelimet tai sähköautot. Lankapuhelimesta ei tule hyvää, nykyaikaista puhelinta, vaikka siihen lisää verkkoyhteyden, eikä dieselautosta tule hyvää sähköautoa, vaikka konepellin alle laittaa sähkömoottorin. Tuotteet on suunniteltava alusta asti uudelleen ja niiden on oltava ohjelmistopohjaisia. Tämä edellyttää radikaalisti erilaista kehitysympäristöä, jossa siirrytään klassisesta automaatiosta ohjelmistokeskeiseen automaatioon.

Monen vuoden kokemuksella voin sanoa, että ilman toimeen tarttumista ja ymmärrystä siitä, että tietotekniikka ja digitalisaatio ovat tulevaisuutta, yrityksesi hiipuu viimeisen PLC-ohjelman vanhentumispäivämäärän myötä.

Jos olet huolissasi siitä, miten voit tehdä yrityksestäsi houkutteleva uusien, osaavien ja kehittymishaluisten työntekijöiden silmissä, on tarjottava heille avoin ja joustava työympäristö. Ensimmäinen askel on tarkistaa lähestymistapasi ohjelmistokeskeiseen automaatioon, ja päätös ei ole OT:n tuotantopäällikön vaan yrityksen johdon.

Blogin on kirjoittanut Flemming Hansen Segment Manager.

Tägit: , ,

Ota yhteyttä meihin

Keskustelu

  • Mielenkiintoinen näkökulma. Entä jos näin PLC-ohjelmoijana haluan varmistaa työt tulevaisuudessakin, niin mikä olisi sopiva ohjelmointikieli teidän mielestänne jota opetella?

    Vastaa

    • Flemming Hansen

      3 kuukautta ago

      Hei Sampsa, kiitos kysymyksestäsi. Ohjelmoijana on erityisen tärkeää kehittää osaamista olio-ohjelmointiin perustuvien ohjelmointikielien suhteen. Esimerkkeinä tällaisista kielistä ovat Python ja C++, jotka myös tukevat suuntautumista IT-osaamisen laajentamiseen. Klassisista PLC-ohjelmointikielistä ST säilyttää edelleen roolinsa tulevaisuuden automaatiossa, joten on hyödyllistä kasvattaa tietämystä myös sen suhteen. Terveisin, Flemming Hansen

      Vastaa

Lisää kommentti

Kaikki kentät ovat pakollisia.

Tämä sivusto käyttää Akismet –palvelua roskapostin suodattamiseksi. Lue miten kommentit prosessoidaan.