Ilmastokriisikeskusteluissa keskitytään usein niin sanottuun vihreään siirtymään eli irtautumiseen fossiilisista polttoaineista ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtymiseen. Sen ohella ei sovi unohtaa energiatehokkuuden merkitystä eli tuotetun energian tehokkaampaa hyödyntämistä.
Kansainvälisellä energiajärjestö IEA:lla on kunnianhimoiset ja tarpeelliset tavoitteet saada maailman energiajärjestelmät irtautumaan hiilen käytöstä, sillä energiajärjestelmät tuottavat 73 % kaikista päästöistä. Kolmasosa näistä päästöistä aiheutuu energiankulutukseen liittyvästä tehottomuudesta. Tilanne on siis luultua helpommin korjattavissa, sillä tarvittavaa teknologiaa ja prosesseja voidaan jo ottaa käyttöön.
Myös YK:n Dubaissa pidetty ilmastokokous (COP28) vuoden 2023 lopussa kirjasi yhteisen päätöslauselman, johon on sisällytetty siirtyminen kokonaan pois fossiilisista polttoaineista.
Nopea muutos – suunnitelmista toimintaan
Versaillesin toimintaehdotuksilla tavoitellaan maailmanlaajuisen energiatehokkuuden kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä, ja ehdotukset on allekirjoittanut 45 hallitusta eri puolilla maailmaa. Käytännössä tämä tarkoittaa energiatehokkuuden edistämisen nopeuttamista vuosittain nykyisestä 2,2 prosentista neljään prosenttiin seuraavien kuuden vuoden aikana. Sama energiatehokkuuden tuplausvaatimus sisältyi myös YK:n Dubain ilmastokokouksen päätöslauselmaan.
Valtioilla ja Suomessa myös muilla julkisilla toimijoilla on tässä suuri rooli, sillä niiden hallinnassa on laajasti kiinteistöjä, maata ja infrastruktuuria. Julkishallinnon on näytettävä esimerkkiä, sillä kiinteistöt aiheuttavat noin 40 prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä. Valtion ja kuntien tulee tehdä kiinteistöistään energiatehokkaampia ja ennen kaikkea edistää säännöksiä, jotka saavat yksityisen sektorin tekemään samoin. Toimenpiteet säästävät energiaa ja ovat kaiken lisäksi kustannustehokkaita, sillä ne maksavat itsensä takaisin pienemmän energiankulutuksen tuomina säästöinä.
Kolme näkökulmaa Suomen mallioppiluuteen
Suomea on tähän asti pidetty monella saralla ilmastotoimien mallioppilaana. Rakennusten ja teollisuuden prosessien kohdalla energiatehokkuuden nimissä on kuitenkin paljon tehtävää. Mallioppilaan asemaa kannattaisi vaalia, sillä se avaa mahdollisuuden säästöihin monella tavalla: lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä euroissa että ilmastopäästöissä laskettuna.
Korostan Suomen osalta kolmea keskeistä näkökulmaa:
- Ensinnäkin on kriittisen tärkeää digitalisoida energiatehokkuuden mittausvalmiuksia. Optimoinnin ja tehostamisen edellytys on tieto. Meillä on jo olemassa dataan perustuvia ratkaisuja, jotka mahdollistavat energian kulutuksen mittaamisen ja seurannan digitalisoinnin.
- Toiseksi tietoisuuden ja tiedon lisääminen ovat keinoja muutoksen laajentamisessa kansalliselle tasolle. Energiatehokkuustoimenpiteet eivät ole tehokkaita, jos suurin osa kotimaisesta rakennus-, kiinteistö-, ja energiamarkkinasta ei ole niissä mukana. Paras tapa varmistaa enemmistön osallistuminen on levittää tietoisuutta parhaista käytännöistä, uusista ratkaisuista ja energiatehokkuuden asiantuntemuksesta muille alan toimijoille.
- Kolmanneksi hiilineutraaliuteen tai nettonollatavoitteisiin tähdättäessä, uuden rakentamisen tulisi perustua tehokkaan teknologian hyödyntämiseen kiinteistön koko elinkaaren aikana.
Tehokkaiden ratkaisuiden seuraaminen, diagnosointi ja käyttöönotto linkittyvät suoraan Science Based Targets -aloitteeseen, sillä tavoite on antaa yritykselle tietoon perustuva asema ympäristön kannalta parempien ratkaisuiden tekemiseen.
Schneider Electric on energia-alan kärkiyritys maailmassa ja siksi koemme, että on meidän tehtävämme auttaa asiakkaitamme tehokkuustavoitteiden määrittelyssä ja ratkaisujen tarjoamisessa.
Blogin kirjoittajana on Schneider Electric Finland Oy:n toimitusjohtaja Jani Vahvanen.
Lisää kommentti