Tekoäly aiheuttaa suuren haasteen datakeskuksille, koska sen kasvava käyttö lisää palvelinkohtaista tehoa ja sitä kautta kasvattaa energiankulutusta sekä lämmöntuotantoa. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvion mukaan datakeskusten sähköntarve voi jopa kaksinkertaistua vuoteen 2026 mennessä, ja datakeskukset käyttävät jo nyt enemmän energiaa kuin jotkut valtiot.
Monissa yrityksissä on halua siirtyä IT-infrastruktuurin osalta hybridiratkaisuihin, joissa yhdistyvät omien konesalien käyttö, suurten pilvioperaattoreiden tarjonta ja palvelintilaa vuokraavien datakeskuksien kapasiteetti. Hybridiratkaisut vastaavat digitaalisen joustavuuden ja tiedonhallinnan tarpeisiin, mutta ympäristön kannalta suuret ja energiatehokkaat konesalit ovat usein paras ratkaisu.
Datakeskusoperaattoreiden näkökulmasta yhtälöön liittyvät myös konesalien kasvaneet kustannukset, kun tekoälyserverien kustannukset nousevat eksponentiaalisesti laskentakyvyn nousun mukana. Lisäarvo, joka saadaan kohonneen laskentakyvyn kautta, ylittää kuitenkin servereiden kustannusten nousun selkeästi.
Nestejäähdytyksestä apua kestävyyshaasteisiin
Tekoälyklustereiden infrastruktuurin toteuttaminen aiheuttaa haasteita datakeskuksille, sillä tekoälylaskentaa suorittavat konesalit kuluttavat enemmän energiaa ja tuottavat enemmän hukkalämpöä kuin perinteiset datakeskukset. Tämä haastaa toimialan kehittämään datakeskuksia energiankulutuksen tasapainottaminen edellä.
Vaikka tekoäly osaltaan aiheuttaa haasteita, voi se myös auttaa ratkomaan niitä. Sen avulla datakeskuksissa voidaan parantaa energiatehokkuutta ja kestävyyttä, sillä tekoäly sovellukset optimoivat niiden toimintaa, varavoimaa ja suunnittelua.
Tärkeää on myös liquid cooling -jäähdytysmenetelmän käyttöönotto. Menetelmässä neste kierrätetään laitteiston läpi, jolloin lämpö siirtyy jäähdytysnestepiiriin suoraan servereiden suorittimista. Lämpö siirretään jäähdytyksenyksikön (CDU) kautta konesalin nestejäähdytysjärjestelmään, joka on kytketty sekä kaukolämpöverkkoon lämmönvaihtimen kautta että katolla oleviin lauhduttimiin.
Nesteellä on ilmaa parempi lämmönsiirto-ominaisuus, jolloin laitteistot voidaan jäähdyttää tehokkaammin ja tasaisemmin. Tämä edesauttaa laitteiden parempaa suorituskykyä ja pidentää niiden käyttöikää. Schneider onkin investoinut menetelmän kehittämiseen 850 miljoonaa puntaa tänä vuonna ostaessaan Motivair Corpin, joka kehittää nestejäähdytysmenetelmiä.
Suomessa suuret mahdollisuudet pienelle hiilijalanjäljelle
Kasvanut kapasiteetin tarve heijastuu tarpeena rakentaa uusia datakeskuksia. Suomi on kansainväliselläkin mittapuulla suosittu kohde uusille konesaleille, sillä paikallinen viileä ilmasto ja esimerkiksi mahdollisuus hyödyntää merivettä serverien jäähdytyksessä ovat valttikortteja. Lisäksi vastuullisuusasioihin suhtaudutaan edistyksellisesti ja yhteiskunta on vakaa.
Konesalien käyttämän hukkalämmön voi Suomessa myös hyödyntää erittäin tehokkaasti, sillä sen voi valjastaa kaukolämpöjärjestelmän käyttöön. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa datakeskusten käyttämä energia on pääosin uusiutuvaa.
Datakeskukset ovat keskeisessä asemassa digitaalisen yhteiskunnassa, ja tarve uusille keskuksille vain kasvaa tekoälyn käytön lisääntyessä. Kestävästi suunnitelluissa datakeskuksissa ei tyydytä siihen, että energiankulutus kasvaa samaa tahtia, vaan niissä uusi teknologia valjastetaan vastuullisuuden käyttöön. Tekoälyn vastuullisuudesta oli puhumassa Future Data Summitissa NB Zone president Mike Hughes.
Blogin kirjoittajana on Toni Kylkisalo, Sales Director Secure Power. Toni vastaa asiakkaidemme kriittisiä järjestelmiä turvaavien laitteistojen, kuten varavirtajärjestelmien, ja konesaliratkaisuja tuottavasta Secure Power -liiketoiminnasta. Yksikön on myös mahdollista tuottaa yritysten johdolle kokonaisnäkymä yrityksen hajautettuun ja hybridiin IT-infrastruktuuriin ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Kokonaisnäkymäratkaisut mahdollistavat myös IT-infrastruktuurin ympäristövaikutusten mittaamisen ja raportoinnin yritystasolla. Ota yhteyttä: toni.kylkisalo@se.com
Lisää kommentti