Eilisen tilastoennusteet ovat tämän päivän todellisuutta. Kun seuraamme investointihalukkuutta datakeskuksiin, näemme niiden toteutuneen kutakuinkin investoijien toivomalla nopeudella. Poikkeus vahvistaa säännön, ja tämä poikkeus on valitettavan usein nimeltään Suomi.
Suomessa oli vuonna 2023 liisattua konesalikapasiteettia 127MW. Tämän lisäksi suurten yhtiöiden omia projekteja Suomessa on tällä hetkellä Googlen Haminan kampus, sekä Microsoftin merkittävät suunnitelmat pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Ruotsissa löytyy tuplasti enemmän suurten yhtiöiden omia projekteja, sekä valtava määrä colocation-projekteja, joko paikallisten tai alueellisten yhtiöiden toimesta. Suomi ei ole toistaiseksi onnistunut rakentamaan vastaavaa ekosysteemiä.
Maailman sähköistyessä ja digitalisoituessa sekä tekoälyn vallatessa yhä laajemmin alaa myös teollisuudessa, on tietojenkäsittelykapasiteetille krooninen tarve. Jo rakennetut datakeskukset eivät mitenkään riitä, ja osa niistä ei sovellu tekoälymallien opettamiseen, erityisesti tekoälylaskennan tehovaatimusten takia. Tekoälylaskentaa on kannattavinta toteuttaa siellä missä on saatavissa halpaa sähköä ja viileä ilmasto. Sijainnilla suhteessa suuriin markkinoihin ei ole enää suurta merkitystä.
Suomi olisi loistava paikka, mutta…
Suomi on aivan loistava paikka datakeskuksille useasta syystä. Viileä ilmasto on halpa jäähdyttäjä ja keskusten hukkalämpöä hyödynnetään kaukolämpöverkoissa, jotka ovat meillä jo valmiina, toisin kuin Keski-Euroopassa. Meillä on entisten prosessiteollisuuskeskittymien läheisyydessä runsaasti tonttimaata, joissa on infrastruktuuri valmiina. Perusinframme on vakaa ja turvallinen, erityisesti sähköverkkomme ovat erinomaisessa kunnossa ja sähkönsiirto luotettavaa. Meillä löytyy osaavaa työvoimaa kaikkiin datakeskuksiin ja niiden elinkaaren vaiheisiin. Ja kun datakeskusrakennusten koko elinkaari huomioidaan, voidaan Suomen oloissa päästä jopa hiilinegatiiviseen tuotantoon.
Konesaleihin tehdään investointipäätöksiä tällä hetkellä globaalissa mittakaavassa valtavasti. Raha ohjautuu mielellään datakeskuksiin, koska niissä omistajaohjaus on tavallista voimakkaampaa. Datakeskukset kuluttavat paljon energiaa ja tekoälyn myötä yksikkötehot moninkertaistuvat. Tässä kilpailussa loppuasiakas on se, joka maksaa energialaskun, joten energiatehokkuus on olennainen tekijä, kun valitaan konesalin toteuttajaa ja sijaintia.
Teknologiajättien vastuullisuustavoitteissa hiilidioksidipäästöt tulee minimoida. Tästä syystä konesali-investorit miettivät pohjoismaita. Kyse on samanlaisesta kilpailuedusta, mikä on vähän kuluttavalla autolla autonostajalle. Häntä ihan varmasti kiinnostaa montako sataa kilometriä täydellä akulla tai tankilla pääsee, koska hän maksaa sen laskun omasta kukkarostaan.
Eurooppa ensin, Ruotsi kärkkyy kannoilla
Tällä hetkellä niin sanotut FLAP-maat eli Frankfurt, Lontoo, Amsterdam ja Pariisi ovat napanneet datakeskusinvestoinnit. Strategiset yhteydet Euroopan ytimessä suuren markkina-alueen keskellä ovat tehneet niistä houkuttelevia. Nyt nämä investoinnit ovat valumassa kohti pohjoista, ja sekä Ruotsi että Norja ovat onnistuneet raivaamaan esteitä datakeskusten tieltä huomattavasti Suomea paremmin. Tässä golf-kisassa Suomella avaus on väylällä, mutta oikea rautamaila lähestymiseen on vasta etsinnässä, kun Ruotsi ja Norja ovat jo puttaamassa viheriöllä birdietä.
Kun yhä useampi teollisuusyritys pyrkii Net Zero -tavoitteeseen, tarvitsevat ne myös hiilineutraaleja kumppaneita digitalisaation toteutukseen. Hiilineutraali tai jopa hiilinegatiivinen datakeskus voi olla investoijan ja teollisuusyrityksen paras kaveri.
Se, mikä jarruttaa investointipäätöksiä Suomeen eniten, on suomalaiset itse. Meidän kaavoitus- ja lupaprosessimme ovat luokattoman hitaita, ja siksi häviämme usein kisan juuri Ruotsille.
On aika haastaa suomalaisen julkisen hallinnon toimijat havahtumaan tilanteeseen ja pistämään kampoihin rakkaalle naapurillemme. Varmistetaan vaikka sitten maaotteluhengessä työtä ja turvattua tulevaisuutta suomalaisille datakeskuksiin.
Blogin kirjoittajana on Toni Kylkisalo, Sales Director Secure Power. Toni vastaa asiakkaidemme kriittisiä järjestelmiä turvaavien laitteistojen, kuten varavirtajärjestelmien, ja konesaliratkaisuja tuottavasta Secure Power -liiketoiminnasta. Yksikön on myös mahdollista tuottaa yritysten johdolle kokonaisnäkymä yrityksen hajautettuun ja hybridiin IT-infrastruktuuriin ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Kokonaisnäkymäratkaisut mahdollistavat myös IT-infrastruktuurin ympäristövaikutusten mittaamisen ja raportoinnin yritystasolla. Ota yhteyttä: toni.kylkisalo@se.com
Lisää kommentti