Haluatko tietää lisää blogiartikkeleista?

Ota yhteyttä meihin

Mitä yhteistä on murrosikäisen jalkaterällä, heinällä ja datakeskuksilla?

Otsikon tekijöitä yhdistää kasvuvauhti. Uusia datakeskuksia rakennetaan kiihtyvällä tahdilla kaikkialle maailmaan. Muun muassa Amazon Web Services on kertonut käyttävänsä seuraavien 15 vuoden aikana 150 miljardia dollaria uusiin datakeskuksiin tavoitteenaan päästä älysovellusten ja digitaalisten palveluiden avulla lähemmäs asiakkaitaan datakeskusten avulla.

Muukin digitalisaatio, esineiden internet, tekoälyn käytön kasvu, robotiikka sekä suurempia tietomääriä siirtävä 5G-verkko kasvattaa bittiliikenteen kasvua. Pitkään aikaan kyse ei ole enää ollut pelkästä datan kasvavasta varastointitarpeesta, vaan massiivisen dataliikenteen hoitamisesta nopeasti ja vakaasti.

Miten tehdään kestävää kasvua?

Nopeasti kasvava heinä lakoontuu helposti, teinille on ostettava jatkuvasti uusia kenkiä, mutta voisiko datakeskusten määrän kasvu sujua murheitta?

Ongelmaksi muodostuu niiden energiankulutus ja siitä aiheutuvat päästöt. Suurimmat datakeskukset ovat valtavia ja voivat käyttää jopa pienen ydinvoimalan tuotannon verran sähköä. Tällä hetkellä datakeskukset kuluttavat jo kaksi prosenttia maailman energiasta ja kulutuksen on arvioitu nousevan ensi vuosikymmenellä jopa 20 prosenttiin.  Hukkalämmöksi muuttuvan energian hiilijalanjälki on valtava, ellei lämpöä uusiokäytetä ja ellei energiaa tuoteta uusiutuvilla energianlähteillä.

EU edellyttää jo EED-direktiivillään (Energy Efficiency Directive 2023/1791) energian mittaamista ja raportointia 500 kilowatin datakeskuksilta.

Lisäksi muutkin ympäristövaikutukset on huomioitava, mutta miten?

Me Schneider Electricilla mittaroimme viiden eri muuttujan vaikutuksia:

1. Energiankulutus

Datakeskusten kokonaisenergian kulutus on kasvussa samaan aikaan, kun energian tuotanto hajaantuu. Operaattoreilla on oltava helposti mitattava ja seurattava sekä mahdollisimman pitkälle automatisoitu ohjaus, joka tehostaa ja optimoi energian kulutusta.

2. Kasvihuonepäästöt

Uusiutuvan energian käyttö sekä hukkalämmön käyttäminen hyödyksi ovat varsinkin uusissa ja erityisesti suomalaisissa, viileän ilmanalan datakeskuksissa fiksusti toteutettavissa. Hukkalämmölle on Suomen talvessa järkeviä käyttökohteita ja uusiutuvaa energiaa on jo nyt hyvin saatavissa ja sen tuotanto on yhä kasvussa.

3. Veden kulutus

Vesipula on maailmanlaajuinen uhkakuva. Meillä Suomessa vettä riittää, mutta silti on älykästä käyttää vähemmän vettä kuluttavia jäähdytysmenetelmiä sekä vähintään hyödyntää lämmitettävän veden uusiokäyttöä.

4. Jätteet

Muihin teollisiin toimijoihin verrattuna datakeskusten jätteiden laatu on poikkeavaa. Jätteet koostuvat erityisesti sähkö- ja elektroniikkajätteestä sekä akuista ja niiden kestävään kierrätykseen on olemassa omat mittarinsa.

5. Vaikutukset paikalliseen ekosysteemiin

Rakentamisella on aina suorat ja epäsuorat vaikutuksensa lähialueeseen. Maaperän, äänentasojen sekä alueen eläinkannan ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen kuuluvat kaikki modernin liiketoiminnan kestävän kehityksen piiriin. Lähitulevaisuudessa raportointi paikallisiin ekosysteemeihin kohdistuvista vaikutuksista tulee todennäköisesti yleistymään.

Datakeskusten määrä tulee kasvamaan joka tapauksessa. Me pyrimme tekemään kasvusta kestävää.

Blogin on kirjoittanut Anssi Litmanen Solutions Sales Manager. Ota yhteyttä: anssi.litmanen@se.com

Tägit: , ,

Ota yhteyttä meihin

Lisää kommentti

Kaikki kentät ovat pakollisia.

Tämä sivusto käyttää Akismet –palvelua roskapostin suodattamiseksi. Lue miten kommentit prosessoidaan.