Kiinteistöjen omistajilta vaaditaan rohkeita ratkaisuja. Rakentamisen arvoketjun ohjausta, vahvaa tahtoa sekä investointeja oikeisiin kohteisiin, kun visiona on energiatehokkaiden ja älykkäiden rakennusten luominen. Omistajaohjauksen pitää näkyä rakentamisen arvoketjussa.
Vanhaa sanontaa ”kulttuuri syö strategioita aamupalaksi” voidaan tässäkin yhteydessä soveltaa: Rakentamisen arvoketju syö investorien visioita aamupalaksi. Eli ilman vahvaa omistajanohjausta alkuperäinen ajatus energiatehokkaasta ja muuntojoustavasta kiinteistöstä muovautuu eri toimijoiden toimesta matkan varrella. Toisin sanoen, kun jokainen osapuoli optimoi omaa osuuttansa hankkeessa, muun muassa kiinteistön käytettävyys kärsii ja elinkaarikustannukset voivat kasvaa.
Rakennukset tuottavat kolmanneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä
Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on jo kiire. Vihreä siirtymä, eli siirtyminen hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan, muovaa myös kiinteistö- ja rakennusalaa. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu ovat keskiössä, kun suunnitellaan uusia kiinteistöjä tai muutetaan olemassa olevia rakennuksia. Rakennusala muuttuu kuitenkin hitaasti, ja totutuista toimintatavoista luopuminen saattaa vaatia aktiivista ja sinnikästä suostuttelua sekä yrityksen sisällä että yhteistyökumppaneiden parissa.
Rakennusprojekteihin kuuluu aina useita toimijoita, joista jokainen pyrkii toimimaan omalla tontillaan kustannustehokkaasti ja jokaisella on mielipiteensä siitä, miten projektin kanssa olisi paras edetä. Kun kiinteistön omistajanohjaus on vakaalla pohjalla ja kiinteistönomistajalla on vahva visio ja vahva tahtotila toteuttaa älykästä ja energiatehokasta rakentamista, on helppo pitää alkuperäinen tavoite mielessä valintoja tehdessä.
Kiinteistön omistajalle ehdotus muutaman tuhannen euron säästöstä rakennusvaiheessa voi tuntua vastustamattomalta mahdollisuudelta, ja siihen on ymmärrettävästi helppo tarttua. Osaoptimoimalla joitain palasia voidaan saavuttaa välittömiä säästöjä, mutta jos ei samalla huomioida kokonaisuutta ja ennen kaikkea liitettävyyksiä, voidaan tehdä isoa vahinkoa tulevaisuuden mahdollisuuksille ja jo varhaisen käyttövaiheen kustannuksille. Lopputuloksena voi kiinteistöautomaation tekniikan osalta syntyä tilkkutäkki, jonka osa-alueet eivät keskustele keskenään, eikä esimerkiksi eri sidosryhmille voida tuottaa tarvittavia raportteja.
Ja mikä tärkeämpää: rakennusvaihe on kiinteistön käyttöön verrattuna lyhyt aikaperiodi, jonka investoinnit maksavat itsensä takaisin pitkän ja toimivan käyttövaiheen aikana. Huomio kannattaakin kiinnittää totaalikustannuksiin sekä elinkaariajatteluun.
Kiinteistön osatekijöistä elinkaariajatteluun
Jokaisen projektiin osallistuvan toimijatahon tulisi sitoutua kiinteistön elinkaariajatteluun. Kiinteistön eri osa-alueiden on keskusteltava keskenään ja matkan varrella on pystyttävä mittaroimaan kaikki tekijät, esimerkiksi rakennusautomaation avulla.
Säästöissä voidaan kompastua lyhyen aikavälin ajatteluun, mikäli osien hinnoista halutaan tinkiä. Edullisemmasta osatekijästä voikin yllättäen puuttua tärkeä tekninen ominaisuus, jolloin energiatehokkuus ja kiinteistön älykkyys eivät pääse täyteen potentiaaliinsa.
Hienointa kiinteistön älykkäässä ohjauksessa on vastuullisuuden ohella se, että se maksaa itsensä takaisin. Kehittynyt äly tuo merkittäviä säästöjä, kun jälleen pidetään mielessä elinkaariajattelu ja totaalikustannukset. Vaakakupissa painavat myös valitut kumppanit, jotka vastaavat järjestelmien toimivuudesta ja kehittämisestä käyttöönoton jälkeen.
Esimerkiksi Schneider Electricin edistyneen kiinteistön analytiikkapalvelun avulla on mahdollista seurata jatkuvasti järjestelmien optimaalista käyttöä ja analytiikan avulla voidaan priorisoida ja arvottaa isoissakin kohteissa, mitä kohdetta kannattaa tarkastella ensimmäisenä. Arvotus voidaan tehdä esimerkiksi käytettävyyden, olosuhteiden tai energiatehokkuuden näkökulmasta. Tarkkailu ja analysointi auttavat puuttumaan epäkohtiin ja muovaamaan toimintaa energiatehokkaammaksi. Samalla syntyy selviä säästöjä järjestelmän ennakoidessa häiriötilanteet.
Vahva kumppani kestävään kehitykseen
Tärkeää on sisäistää ajatustavan muutos: perinteisiä malleja haastava rakentaminen ei ole synonyymi projektin kalliille hinnalle. Itse asiassa kokonaisajattelu ja energiatehokkuus kääntyvät merkittäviksi säästöiksi. Näin on käynyt esimerkiksi Cityconin Lippulaiva–kaupunkikeskuksessa, joka on yksi maailman älykkäimmistä kaupunkikeskuksista. Toinen hyvä esimerkki on Wärtsilän uusi teknologiakeskus, jossa toteutettiin laajaa digitalisaatiota ja haastettiin perinteisiä tapoja rakentaa. Yhteistä esimerkeissä on myös, että rakentamisen arvoketju oli omistajaohjuksen valvonnassa.
Schneider Electric on ollut näissä molemmissa esimerkeissä mukana, sillä meillä on vahva tahtotila olla kumppani, joka tekee ja tukee älykkäitä, vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja koko toimitusketjun matkalta. Pyrimme aina siihen, että kumppanimme saavat mahdollisimman suuren hyödyn energiasta ja resursseista, ja lopputuloksena on kestävän kehityksen mukainen älykäs digitaalinen ratkaisu.
Blogin kirjoittajana on Jani Salmela tuomas.korhonen@se.com. Ota yhteyttä: jani.salmela@se.com
Lisää kommentti