Paloturvallisuusviikolla keskitytään hyvään ja kaikkia koskettavaan aiheeseen. Ihmishenkiä turvaavan laitteiston testaaminen tasaisin väliajoin on tärkeä asia ja siitä muistuttaminen herättää varmasti meidät rutiinin unohtavatkin.
Palovaroittimen historiaa
Mutta mikä tuo hengenpelastaja on ja minkälainen historia kapistukseen liittyy. Palovaroittimien ensiaskeleita otettiin vuonna 1902, jolloin sähköalan insinööri George Andrew Darby keksi ensimmäisen varoittimen. Laite ei vielä savua osannut tunnistaa, mutta nopean lämmön nousun yhteydessä laitteeseen strategisesti sijoitettu voipala suli ja kontaktien ottaessa kiinni toisiinsa päästi ilmoille hälytyksen.
1930-luvulla Sveitsiläinen fyysikko Walter Jaeger oli kehittämässä anturia, joka havaitsisi myrkyllisiä kaasuja. Kokeidensa aikana hän huomasi savukkeen laukaisevan hälytyksen ja siitäpä savuntunnistin sai alkunsa. Myöhemmin Jaegerin kollega ja maanmies Ernst Meli keksi ionisointiin perustuvan palovaroittimen ja varoittimien uusi aika alkoi.
Varsinaisesti nykyisenlaiset kotien palovaroittimet kehittyivät ja alkoivat saavuttaa suosiotaan 1960- ja 1970-lukujen aikana. Tuolloin keksittiin mm. vaihdettavalla paristolla varustetut varoittimet sekä optiset palovaroittimet.
Sittemmin nämä keksinnöt ovat pelastaneet tuhansia ihmishenkiä vuodessa maailmanlaajuisesti.
Nykyaikainen palovaroitin
2020-luvun palovaroittimet osaavat uusia temppuja. Nykyisin palovaroittimet voidaan ketjuttaa toisiinsa, jolloin saadaan eri asunnon tiloista tulleet hälytykset kuuluviin muihinkin huoneisiin. Älykotien osana palovaroittimet osaavat laittaa hälytyksen myötä halutut valot päälle, asettaa kamerat kuvaamaan ja tallentamaan tapahtumia sekä lähettää hälytyksen puhelimeen. Sovelluksesta voi tarkistaa myös esimerkiksi varoittimen tilan tai pariston tason. Varoittimien testaamista etänä älykoditkaan eivät mahdollista – laite kun toimii vain silloin oikein, kun sen ääni kuuluu ja se kuullaan. Tämä on monen taloyhtiön hyvä huomioida palovaroittimia uusiessa. Tekniikka ei siis poista tarvetta tarkistaa palovaroittimien olemassaolo tai toiminta aika ajoin. Ihmisen toimesta.
Palovaroittimiin liittyvän lakimuutoksen myötä Suomessa vaihdetaan tällä hetkellä ennätysmäärä palovaroittimia. Näitä suuressa määrin hankkiessa on hyvä kiinnittää huomiota hinnan lisäksi myös muihin tekijöihin. Tällaisia ovat standardivaatimusten lisäksi mm sähkö- ja elektronikkaromun sekä pakkausten tuottajavastuut, pakkausjätteen määrä sekä laatu ja laitteiden asennettavuus ja kierrätettävyys. Lisäksi huomioida kannattaa tukeva kiinnitys ja irroitusmahdollisuus ainoastaan työkaluja käyttäen. Asioita, jotka monesti jäävät helposti miettimättä.
Palovaroittimen tarkistaminen ja vaihtaminen kannattaa viimeistään silloin, kun sen käyttöön tulee tarve. Varoittimesta kannattaa pitää myös huolta. Yksi usein unohdettu tapa on varoittimen ympäristön imurointi. Optisen palovaroittimen sisukset kun voivat houkutella niin pölyä kuin kutsumattomia monijalkaisiakin, joiden häätäminen estää parhaassa tapauksessa turhat hälytykset.
Nykyaikainen palovaroitin onkin entistä fiksumpi hankinta. Ei pelkästään turvallisuuden vaan myös käytettävyyden ja oikein valittaessa myös vastuullisuuden näkökulmasta. Lisäksi palovaroittimissa on palattu keksinnön alkulähteille: Toki nopean lämmön nousun tunnistamiseen savun lisäksi ei enää tänä päivänä tarvita voipalaa.
Jutun kirjoittaja on Wiser-älykotituotteiden kaupallinen tuotepäällikkö Juhani Hallamaa, aamuyön vuoron kipinämikko ja innokas yhdestä päästä kynttilän polttaja.
Lisää kommentti