Suomen 308 kuntaa ja 21 hyvinvointialuetta ovat saaneet huhtikuisten vaalien myötä uusia päättäjiä. Päätöksentekijöitä odottaa tervetuliaispaketti, jonka avaaminen saattaa hirvittää. Paketissa on heti valtakirjan alla säästöpaineita, joiden parasta ennen -päiväyksen tilalla lukee: heti.
Otetaan lisää lukuja tähän alkuun. Valtiovarainministeriö esitti puheenvuorossaan (12/2022), että seuraavien kahden vaalikauden aikana julkista taloutta tulisi vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että tarvittavien menoja vähentävien ja tuloja lisäävien toimien mittaluokka on pysyvästi yli 1 600 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohti.
Hyvinvointialueet tekivät viime vuonna yhteensä lähes 1,2 miljardin alijäämää, joka pitäisi kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Yksi ratkaisu on ollut luopua turhista seinistä ja toimittaa palveluja digitaalisesti siellä missä se on ollut järkevää. Seiniä ja rakennuksia kuitenkin vielä tarvitaan ja sinne myös säästösormi osoittaa.
Kyseessä on lopulta arvovalinta – puhutaanko investointien vähentämisestä, vai tehdäänkö sen eteen toimia? Kiinteistön koko elinkaareen nähden investoinnit ovat pieniä.
Rakennuksissa piilee säästöpotentiaalia
Kunnat omistavat ja hallinnoivat meillä merkittävän määrän rakennuskantaa ja rakennukset kuluttavat 38 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Pienetkin korjausliikkeet voivat tuoda suuria säästöjä – ja vähemmän päästöjä. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja on todettu, että Suomi ei saavuta ilmastotavoitettaan ilman, että kunnat onnistuvat tavoitteissaan.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan energiatehokkuus on välttämätön ja ensisijainen toimi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Energiatehokkuuden oheishyötyjäkin on listattu, jos säästetyt eurot eivät toimi riittävänä motivaattorina. Lisään Motivan koostaman listan tämän blogitekstin loppuun.
Miten energiankäytön optimointi käytännössä tehdään – vinkit kuntapäättäjälle
- Selvitä älykkäästi
Nykytilanteen tarkka kartoitus on paikallaan. Paljonko energiaa rakennukset kuluttavat, mitkä ovat suurimmat kustannuserät – ja missä on eniten varaa tehostaa. Hyödynnä älykkäitä energiankulutusta kartoittavia digitaalisia työkaluja ja automaatioratkaisuja, jotka tuottavat yksityiskohtaista dataa kulutuksesta, ylläpidosta ja potentiaalisista rahanrei’istä.
- Digitalisoi
Hyödynnä rakennuksissa energiankulutuksen etämittausta ja hallintajärjestelmiä. Älykkäät termostaatit huomioivat lämpötilan, valaistuksen ja ilmanvaihdon tarpeen ja tarvittaessa hyödyntävät halvinta mahdollista energian vuorokausi- tai varttihintaa. Tämä kaikki tapahtuu automaattisesti kenenkään mukavuuden tai turvallisuuden kärsimättä.
Hyödynnä myös digitaalisia kaksosia simuloimaan kiinteistöjen toimintoja ja ennakoimaan huolto- ja investointitarpeita. Energiankäytön optimointi ja yllättävien (=kalliiden) korjausten välttäminen onnistuu digikaksosten avulla kustannustehokkaasti.
- Ohjaa tiedolla
Kerättyä dataa tulee hyödyntää jatkuvassa päätöksenteossa. Aseta selkeitä, mitattavia tavoitteita ja seuraa energiansäästöjen toteutumista. Muista viestiä saavutuksista muille päättäjille ja asukkaille. Esimerkiksi toteutuneiden säästöjen ja päästövähennysten esille tuominen lisää sitoutumista hankkeisiin. Yhdistä päätöksenteko kunnan muihin strategisiin tavoitteisiin, kuten hyvinvointialueen budjettitasapainoon ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Ja kuten luvattu, tässä ei todellakaan vielä ole kaikki – kuntapäättäjät itse ovat koonneet ao. listan lisähyödyistä. Näiden avulla heillä on oiva tilaisuus tehdä arvomaailmaansa näkyväksi käytännön toimenpiteillä.
Energiatehokkuuden oheishyötyjä, Motiva
- Asuinympäristön viihtyvyyden lisääntyminen
- Elinvoimaisuuden lisääntyminen
- Huolto- ja korjaustarpeen väheneminen
- Imagosyyt ja selkeä keino osoittaa yhteiskuntavastuuta
- Laitteiden elinkaaren piteneminen
- Laitteiden ohjattavuus ja säädettävyys
- Lupaehtojen täyttäminen
- Osaamisen lisääntyminen
- Palvelun laadun ja asiakaskokemuksen paraneminen
- Päästöjen väheneminen
- Rakennusten arvon ja vuokratulojen kasvaminen
- Riippuvuuden väheneminen ulkopuolisesta energiasta
- Sisäilmaolosuhteet
- Sähkön ja lämmön huippukuormien välttäminen
- Tilatehokkuus
- Toiminnan sujuvuus ja palvelujen tuottamisen tehokkuus
- Työturvallisuuden paraneminen
- Työympäristön ja työn mielekkyyden paraneminen
- Yhdessä tekeminen ja esimerkin näyttäminen
- Ympäristökasvatusnäkökulma
Lisää kommentti