Haluatko tietää lisää blogiartikkeleista?

Ota yhteyttä meihin

Elinkaariajattelu olennaiseksi osaksi ESG-raportointia

ESG (Environmental, Social ja Governance) eli yritysten vastuullisuudesta kertova luokitus on hyvästä syystä esillä myös rakennusalalla. Se kannustaa meitä jatkuvasti miettimään niitä sosiaalisia, hallinnollisia ja ympäristön tilaan liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat toimintaamme ja joihin me itse vaikutamme. Olemmekin koko alan voimin onnistuneet vähentämään päästöjämme ja lisäämään läpinäkyvyyttä, eli toimimaan asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien odotusten ja arvojen mukaisesti.

Keneltä onnistuu rakennusalan jonglööraus?

Rakennusala on konkreettisesti enemmän kuin osiensa summa. Erilaisten rakennusmateriaalien ja -tapojen määrä on jatkuvasti lisääntynyt, ja kokonaisuuden hallinta vaatii ammattiosaamisen lisäksi melkoista jonglööraustaitoa. Yhtenäisen raportoinnin tarve on selvästi nähtävissä – etenkin, kun rakennuttajat, rakentajat, rakennusten omistajat ja käyttäjät voivat olla täysin eri tahoja. ESG on auttanut meitä kokoamaan ja raportoimaan tietoa yksittäisten tuotannontekijöiden hiilijalanjäljestä ja näin myös optimoimaan rakennusaikaisia investointikustannuksia.

Elinkaaren aikaiset vaikutukset otettava huomioon

Olennaista olisi kuitenkin kiinnittää huomiota rakennusten energian käyttöön koko rakennuksen elinkaaren aikana. Noin 30 prosenttia päästöistä aiheutuu suunnittelun ja rakentamisen aikana ja 70 prosenttia rakennuksen käytön aikana  ESG-raportoinnissa tulisi rakennusvaiheen, purkamisen ja kierrättämisen ohella ehdottomasti keskittyä koko elinkaaren aikaiseen energiankäytön optimointiin. Ilman tällaista kokonaiskäsitystä meidän on vaikea arvioida kuinka energiatehokkaita, ympäristöystävällisiä ja myös taloudellisen tarkastelun kestäviä rakennuksemme ovat.

Pitkäaikainen kannattavuus arvoonsa

Rakennusalalla vastuut, urakoinnit ja arvoketjut keskittyvät mahdollisimman matalaan alkuinvestointiin. Juuri kukaan ei keskity koko elinkaaren aikaiseen energiatehokkuuteen, vaikka siitä saatavat hyödyt ovat mittavat.

Myös valtion ja julkisen vallan rooli on huomattava. Kaavoittajan ja lainsäätäjän vastuuseen on kuuluttava rakentamisen koko elinkaaren aikainen tarkastelu maankäytön, liikenteen, rakentamisen ja rakennusten käyttämisen muodostamaan kokonaisuuteen. Kiinteistöjen rakennuttaminen, kilpailutukset, omistaminen ja niiden käyttäminen palvelevat usein eri intressipiirejä, joten julkisen vallan on vaalittava kokonaisvastuuta. Erityisen tehokasta vallankäyttö on kannustettaessa uudisrakentamisessa elinkaaren aikaiseen energiatehokkuuteen.

Helppous ja hyödyllisyys kimpassa

Päästöjen ja kustannusten seuranta on nykyisin tehty helpoksi. Erilaisia antureita ja IoT-ratkaisuja voidaan helposti sijoittaa rakennuksiin keräämään dataa ja louhimaan siitä poikkeamia, joita ihmisaistein on muuten vaikea havaita. Hyötykin kertyy jo matkan varrella, sillä pitkän aikavälin datankeruun ohella voidaan saada myös reaaliaikaista tietoa siitä, jos rakennusten energiatehokkuus on syystä tai toisesta uhattuna ja vaatii huoltoa tai korjaustoimenpiteitä.

Modernin tekniikan ja yhteistyön avulla voimme tarttua tähänkin haasteeseen ja omaksua edelläkävijän roolin. Liity mukaan!

Blogin kirjoittajana on Schneider Electric Finland Oy:n toimitusjohtaja Jani Vahvanen.

Tägit: ,

Ota yhteyttä meihin

Lisää kommentti

Kaikki kentät ovat pakollisia.

Tämä sivusto käyttää Akismet –palvelua roskapostin suodattamiseksi. Lue miten kommentit prosessoidaan.