Kun mikään ei saa pettää – automaatio luottamuksen perustana

Kriittinen infrastruktuuri on yhteiskuntamme näkymätön selkäranka. Se pitää arjen liikkeessä eli mahdollistaa liikkumisen, energian ja veden käytön sekä turvallisuuden niin, ettei meidän tarvitse pysähtyä miettimään sitä. Juuri siksi sen merkitys huomataan usein vasta silloin, kun jokin menee vikaan. Mutta mitä kriittinen infrastruktuuri oikeastaan käytännössä tarkoittaa?

Eurooppalaisessa CER-viitekehyksessä (Critical Entities Resilience) kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan toimintoja ja palveluja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan toimivuudelle, taloudelle ja turvallisuudelle. Näihin kuuluvat muun muassa energia, liikenne, vesi, terveydenhuolto ja digitaalinen infrastruktuuri. Yhteistä näille kaikille on yksi vaatimus: niiden on toimittava, tilanteesta riippumatta.

Aikaisemmin kriittinen infrastruktuuri ymmärrettiin pitkälti fyysisenä maailmana. Turvallisuus tarkoitti portteja, lukkoja ja valvottuja alueita. Ajateltiin, että kun työntekijä sulkee ovet lähtiessään, järjestelmä on turvassa. Tänä päivänä todellisuus on toinen.

Kriittinen infrastruktuuri on yhtä aikaa fyysistä ja digitaalista. Järjestelmät ovat verkottuneita, etäohjattuja ja jatkuvasti datan varassa toimivia. Tämä tuo mukanaan täysin uudenlaisia uhkia, kuten kyberhyökkäyksiä, järjestelmähäiriöitä ja riippuvuuksia, joita ei voi hallita pelkästään fyysisin ratkaisuin.

Samalla kehitys on tehnyt teknologiasta entistä näkymättömämpää. Esimerkiksi maatietunneleissa automaatio huolehtii ilmanvaihdosta, valaistuksesta ja häiriötilanteiden hallinnasta huomaamatta. Juuri tällaisissa ympäristöissä konkretisoituu, kuinka paljon arkemme turvallisuus nojaa näkymättömiin järjestelmiin. Toisena esimerkkinä on vesihuoltolaitokset, joissa automaatio tilkitsee vesivuotoja, sekä kyberuhkia.

Perinteisesti kriittisen infrastruktuurin suunnittelussa tavoiteltiin lähes mahdotonta: sataprosenttisen häiriötöntä järjestelmää. Ajateltiin, että oikeilla ratkaisuilla voidaan estää kaikki poikkeamat.

Nykyään ymmärretään paremmin, että täysin häiriötön järjestelmä ei ole realistinen tavoite, eikä enää välttämättä edes oikea tavoite. Sen sijaan keskiöön on noussut resilienssi: kyky kestää häiriöitä, sopeutua niihin ja palautua niistä nopeasti.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi:

  • järjestelmien kahdennuksia
  • varajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia toimintamalleja
  • automaattisia palautumismekanismeja
  • jatkuvaa tilannekuvaa ja reagointikykyä

Kun ensimmäinen vaihtoehto ei toimi, toinen ottaa paikan ja tekee sen vielä usein ilman, että käyttäjä huomaa mitään.

Kriittinen infrastruktuuri on paradoksi: mitä paremmin se toimii, sitä vähemmän sitä huomataan. Mutta juuri siksi sen kehittäminen on niin tärkeää. Kun maailma digitalisoituu ja riskit monimutkaistuvat, ei riitä, että järjestelmät toimivat normaalitilanteessa. Niiden on kestettävä odottamaton – ja palautettava arki normaaliksi nopeasti.

Lopulta kyse ei ole teknologiasta itsestään, vaan siitä, mitä se mahdollistaa: turvallisen, sujuvan ja ennustettavan arjen meille kaikille. Kolme keskeistä trendiä määrittävät toimintaympäristön kehitystä:

1. Kyberturva on keskiössä
Kasvava verkottuminen lisää altistumista kyberuhkille. Kyberturvallisuussääntely, kuten EU:n CRA-direktiivi (Cyber Resilience Act) ja NIS2-direktiivi, asettavat entistä tiukempia vaatimuksia järjestelmien turvallisuudelle. Kyberturva ei ole enää erillinen lisä, vaan olennainen osa kaikkea tuotteiden ominaisuuksista projektien suunnitteluun ja toteutukseen.

2. Järjestelmien monimutkaisuus kasvaa
Yksittäiset ratkaisut muuttuvat osaksi laajempia kokonaisuuksia, joissa eri järjestelmien täytyy toimia saumattomasti yhteen. Integraatioiden määrä kasvaa, ja samalla kasvaa tarve standardoiduille, avoimille ja skaalautuville alustoille.

3. Huoltovarmuuden merkitys korostuu
Geopoliittinen tilanne ja toimitusketjujen epävarmuus ovat nostaneet huoltovarmuuden uudelle tasolle. Kriittisten järjestelmien on pysyttävä toimintakykyisinä kaikissa tilanteissa, myös silloin, kun ulkoiset olosuhteet muuttuvat nopeasti.

Keskustelimme näistä teemoista SuomiAreenan paneelissa, jossa yhdestä asiasta oltiin yksimielisiä: luottamus ei synny sattumalta. Se rakennetaan muun muassa suunnittelussa, yhteistyössä ja ennen kaikkea järjestelmissä, jotka eivät petä silloin, kun niitä eniten tarvitaan.

Katso paneelikeskustelun tallenne

Tietoa kirjoittajasta

Blogin kirjoittajana on Jussi Eho Sales Director Industrial Automation

Ota yhteyttä meihin

Lisää kommentti

Kaikki kentät ovat pakollisia.