Suomi on houkutellut viime vuosina merkittäviä investointeja, kuten datakeskuksia, tuulivoimapuistoja ja nyt myös vetyteollisuutta. Näiden hankkeiden mittakaava on valtava, kyseessä ovat miljardiluokan projektit, jotka ovat osa energiamurrosta ja digitalisaatiota. Kuulostaa tulevaisuudelta.
Suomalainen päätöksenteko ja arvot
Meillä Suomessa elää ihan syystäkin yhä perinteinen työn arvostus. Jos investointeja on tulossa, se tietää myös lisää työpaikkoja ja avautuvat rahoitus- ja tukihanat. Modernit investoinnit eivät kuitenkaan työllistä samalla tavoin kuin perinteinen teollisuus. Lisäksi erikoisosaamista vaativat modernit rakennus- ja suunnittelu-urakat valuvat herkästi ulkomaisille yrityksille. Tästä voi syntyä harhakäsitys, että näihin miljardi-investointeihin ei kannattaisi tarttua. Seurauksena on kankeita kaavoitus- ja lupaprosesseja, jotka hidastavat ja pahimmassa tapauksessa estävät investointeja Suomeen.
Kansainväliset sijoittajat investoivat sinne, missä se on heidän lähtökohdistaan optimaalista ja sopivan kohteen löydyttyä päätöksiä voidaan tehdä nopeasti.
Esimerkiksi kun datakeskuksia rakennetaan usein yllättäviltä tuntuviin paikkoihin, syy ei löydy eksoottisista maisemista, vaan edullisesta maasta ja runkoverkon läheisyydestä. Ympäristökuormitus voi olla minimaalista, mutta ympäristöarvioiden huolellisuudesta ei ole silti syytä tinkiä.
Ajattelun on muututtava ensin
On aika muuttaa tapaa, jolla näistä investoinneista keskustellaan. Pelkkien työpaikkojen sijaan on katsottava niiden vaikutusta laajempaan kokonaisuuteen: kuntien talouksiin, Suomen verotuloihin, energiamurroksen toteutumiseen ja mahdollisuuteen kehittää kilpailukykyämme ja osaamistamme uusilla toimialoilla.
Vero- ja taloushyödyt ovat merkittäviä
Vaikka työllisyysvaikutukset eivät olisi mittavia, tuovat ne huomattavia verotuloja. Moni kunta on pelastanut taloutensa ja tulevaisuutensa kaavoitettuaan mailleen tuulivoimapuiston ja jokainen datakeskus tai vetytehdas maksaa energiankulutuksestaan verot Suomeen, mikä tuo kansantalouteemme miljardiluokan lisäyksiä.
Erityisesti datakeskuksissa rakennusvaiheen urakat ovat usein ulkomaisten toimijoiden käsissä, mutta koko ajan suomalaisten yritysten kyky kilpailla näistä projekteista kehittyy. Kotimaisen osaamisen kasvu piilee uuden oppimisessa ja joustavuudessa. Jokainen hanke on mahdollisuus kehittää paikallista osaamista.
Energiainfran kehittäminen hyödyttää koko Suomea
Datakeskusten ja vetyteollisuuden kaltaiset suurhankkeet eivät ole vain paikallisia projekteja, vaan ne liittyvät koko Suomen energiamurrokseen. Nämä hankkeet voivat osaltaan nostaa Suomea energia- ja teknologia-alan edelläkävijäksi, mikä on omiaan houkuttelemaan uusia investointeja ja lisäämään kilpailukykyämme globaalisti. Puhdas siirtymä ei tapahdu itsestään, vaan se tehdään – on pitkälti omissa käsissämme, kuinka paljon siitä tekemisestä hoituu suomalaisin voimin.
Blogin kirjoittajana on Schneider Electric Finland Oy:n toimitusjohtaja Jani Vahvanen.
Lisää kommentti