Kello on seitsemän ja kaikki hyvin! Ennen muinoin palovartijat tapasivat kulkea kaupungin kaduilla, vahtia kaasuvaloja ja kertoa unihorteisille asukkaille ajankulusta ja tulipalottomuudesta. Olisikohan nyt aika perustaa uusi virka, jonka haltija kiertelisi kuntien kiinteistöissä ja huhuilisi että On vuosi 2023 ja täällä valuu energiaa hukkaan!
Julkisten toimijoiden tulisi toimia
Kunnat omistavat ja hallinnoivat Suomessa merkittävän määrän rakennuskantaa. Rakennukset kuluttavat 38 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta, joten kuntien kiinteistöjen energiatalous on keskeisessä roolissa, kun ilmastonmuutos ja energiakriisi ovat yhtä aikaa pakottamassa meitä toimiin. On siis aika tehdä ratkaisuja puhtaamman ja edullisemman energiankäytön puolesta, ja yhtälailla optimoida energian käyttöä.
Julkisena toimijana kuntien tulisi toimia esimerkillisesti ja osoittaa, että muutos kestävämpään energiankäyttöön on paitsi mahdollista, myös monessa mielessä kannattavaa. Valta ja vastuu eivät koskaan ole kovin kaukana toisistaan, varsinkaan silloin, kun puhutaan yhteisten varojen käytöstä.
Ratkaisut ovat olemassa
Meillä Schneider Electricilla on kehitetty lukuisia automaation, digitalisaation ja älyn kolmijalkaan tukevasti nojaavia laitteita ja järjestelmiä, joiden avulla muutos fossiilisesta ajattelusta parempaan huomiseen tähtääviin toimiin sujuu mutkattomasti.
Ihan ensiksi me tarvitsemme lisää energiaymmärrystä. Kunnilla ja kaupungeilla tulisi olla mahdollisimman reaaliaikainen käsitys kiinteistöjen kokonaisuuden ja sen osien energiankulutuksesta eri ajankohtina. On myös oltava hyvin tunnistettuna paikalliset olot ja mahdollisuudet lähellä tuotettuun energiaan.
Kun ymmärrys kasvaa, lisääntyy mahdollisuus energiansäästöön. Osa kunnallisista kiinteistöistä on sellaisia, joiden energiankulutus täytyy turvata häiriöttä ympäri vuoden ja vuorokauden. Mutta olisiko osa sellaisia, missä kukaan ei huomaa, vaikka öiseen aikaan lämmitystä ja ilmastointia automaattisesti pienennetään enemmän kuin yhden asteen verran? Monelle voi tulla yllätyksenä paljonko voimme huoltovarmuutta ja mukavuutta riskeeraamatta säästää energiaa.
Kun askel askeleelta siirrymme monimuotoisempiin energianlähteisiin, on yhä tärkeämpää osata toimia energiaviisaasti eli optimoida energian käyttöä. Silloin, kun energiantuotanto on halpaa, energiaa voidaan käyttää enemmän ja varastoida varmemmin ja taas tuulettomina pakkaspäivinä voimme pihistellä ja siirtää energiakuormaa turvallisesti öiseen aikaan.
Malliesimerkkinä Ii
Pohjoisilla leveysasteilla malliesimerkki tehokkaasta energiankäytöstä ja ilmastoviisaasta toiminnasta on Iin kunta, joka puolitti sähköstä koituvat päästönsä vuosien 2007–2016 välillä.
Iissä käytetään fossiilisten polttoaineiden sijasta uusiutuvaa energiaa. Samalla kun öljyn käytöstä on siirrytty maalämmön, tuulivoiman sekä aurinko- ja bioenergian käyttöön, on energiafiksuuden ohella luotu uusia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa. Ilmastotyössä ovat mukana myös alueen lapset ja nuoret. Kaikissa kouluissa mitataan omaa sähkön, veden ja lämmön kulutusta. Syntyneistä säästöistä puolet jäävät lasten ja nuorten käyttöön.
Pisteenä iin päälle tämänkaltaiset toimet tulevat kertautumaan seuraavien vuosikymmenien aikana. Nopeat toimijat keräävät hyödyt heti ja vuosi toisensa jälkeen aina uudelleen. Laitetaanko siis toimeksi?
Lue lisää: Iin kunta puolitti päästönsä (YLE)
Lue lisää: Makaronilaatikon suhde energian optimointiin
Lue lisää: ESCO-rahoitusmallit julkiselle sektorille
Blogin kirjoittajana on Schneider Electric Finland Oy:n toimitusjohtaja Jani Vahvanen.
Lisää kommentti