Kun rakennus puretaan ennenaikaisesti, vika ei ole rakennuksessa, vaan suunnittelussa, päätöksenteossa ja johtamisessa. Rakennusala tarvitsee elinkaariajattelua, jossa energiatehokkuus, muuntojoustavuus ja pitkäaikainen käytettävyys ohjaavat päätöksentekoa jo ennen piirustuspöytää.
Rakennushankkeen onnistuminen määräytyy paljon aiemmin kuin ensimmäinen tiili muurataan. Kun elinkaariajattelu ohjaa hanketta alusta alkaen, lopputuloksena on rakennus, joka kestää aikaa, käyttöä ja muutosta. Ajantasaiset tekniset ratkaisut ovat kelpo renkejä elinkaariajattelun isännöidessä. Jos rakennushankkeessa keskitytään vain alkuinvestointiin, käytön ja ylläpidon kustannukset jäävät sivuosaan. Tämä voi olla kallis virhe: rakennuksen energiakustannukset muodostavat jopa 40 prosenttia sen koko elinkaaren aikaisista kustannuksista. Ilman elinkaarijohtamista toistamme vanhoja malleja, jolloin helposti tavoittelemme minimitasoa ja päädymme perusratkaisuihin. Lopputuloksena meillä on käsissämme rakennus, joka ei ole muuntojoustava, energiatehokas – eikä pitkäikäinen.
Muuntojoustava rakennus elää käyttäjänsä mukana
Rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu keskimäärin 15–20 vuoden välein. Toimistotiloista tulee laboratorioita, kouluista palvelutaloja, liikekeskuksista asuntoja. Jos muuntojoustavuutta ei ole huomioitu suunnitteluvaiheessa, muutokset tulevat kalliiksi tai ovat käytännössä mahdottomia.
Ilman tilaajan selkeää vaatimusta suunnittelijat optimoivat ratkaisut nykyhetken tarpeisiin, jolloin rakennus saattaa vanhentua jo ennen valmistumistaan. Muuntojoustavuus on keskeinen osa elinkaariajattelua: tilojen kyky mukautua vähentää korjaus- ja uudisrakentamisen tarvetta, pidentää rakennuksen käyttöikää ja vastaa myös paremmin tuotto-odotuksiin.
Hiilijalanjälki näkyväksi
Jos tilaaja vaatii jo hankkeen alussa elinkaaritietoa kaikista materiaaleista – betonin, teräksen ja eristeiden hiilijalanjäljestä valmistuksesta kierrätykseen – koko arvoketju alkaa toimia eri tavalla.
Suunnittelijoiden tulisi osoittaa valintojensa elinkaariperusteet. Urakoitsijat eivät voi kilpailuttaa pelkästään alkuinvestointia, kun materiaalien kokonaishiilijalanjälki on tuotava esiin. Näkyvyys luo vastuullisuutta – ja vastuullisuus johtaa parempiin valintoihin, ja parhaimmillaan meillä on myönteisen kehän ainekset kasassa.
Elinkaariajattelu ei pääty rakennuksen valmistumiseen. Rakennusautomaatio tuottaa jatkuvasti dataa lämpötiloista, ilmanvaihdosta, energiankulutuksesta ja tilojen käyttöasteista. Tämän datan analysointi ja hyödyntäminen auttaa energiankäytön optimoinnissa ja paljastaa piileviä ongelmia, joita perinteisillä kiertokäynneillä ei havaita.
EU:n energiatehokkuusdirektiivit ja Suomen ympäristöministeriön linjaukset edellyttävät, että uudet rakennukset ovat erittäin energiatehokkaita ja hyödyntävät uusiutuvaa energiaa. Hyvin toteutettu automaatio vähentää energiankulutusta 20–40 prosenttia – mutta toteutuminen edellyttää sitoutumista elinkaariajatteluun jo suunnitteluvaiheessa.
Johtaminen on rakennushankkeen tärkein tekninen ratkaisu. Kunnianhimoiset tavoitteet, selkeät vaatimukset ja johdonmukainen seuranta muuttavat sen, miten rakennetaan. Se ei maksa enempää, mutta se maksaa itsensä takaisin, korkojen kera.
Lisää kommentti