Sähkönkulutuksen voimakas kasvu kuulostaa helposti ongelmalta. Riittääkö sähkö ja kestääkö verkko? Mitä tapahtuu sähkön hinnalle?
Fingrid arvioi elokuussa, että Suomen sähkönkulutus voi kasvaa lähes 40 prosenttia vuoden 2025 tasosta, jos kaikki liittymissopimuksen tehneet hankkeet toteutuvat täysimääräisesti. Näin suuren kasvun toteutuminen veisi Fingridin mukaan todennäköisesti ainakin viisi vuotta.
Kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskukset ja sähkökattilat. Liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu kokonaislaajuus on jo lähes viisi gigawattia, ja rakenteilla tai toiminnassa olevien sähkökattilahankkeiden yhteenlaskettu teho on ylittänyt kolme gigawattia.
Mittakaava on valtava. Mutta minusta se on myös hyvä uutinen.
Vihreä siirtymä tarvitsee sähköä
Olen kirjoittanut aiemmin siitä, kuinka fossiilisista energialähteistä irtautuminen edellyttää sähkön säästämisen ja optimoinnin lisäksi myös sähkönkäytön lisäämistä.
Nyt tämä kehitys alkaa näkyä käytännössä. Sähkökattilat korvaavat fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa lämmöntuotantoa, teollisuuden prosesseja sähköistetään ja datakeskukset synnyttävät kokonaan uutta sähkön kysyntää. Suomelle kasvava kysyntä on myös taloudellinen mahdollisuus.
Tästä olemme juuri saaneet poikkeuksellisen konkreettisen esimerkin. Google ilmoitti investoivansa Suomeen 13 miljardia euroa vuosina 2027–2028. Samalla Fortum ja Google julkistivat pitkäaikaisen yhteistyön, jonka keskiössä on 22 vuoden sähkönostosopimus Loviisan ydinvoimalaitoksen tuotannosta.
Sopimus tuo Fortumin mukaan taloudellista varmuutta Loviisan käyttöiän pidentämiseen ja tehonkorotuksiin tähtääville investoinneille. Yhtiöt aikovat lisäksi kehittää yhdessä uutta ydinvoimaa, uusiutuvaa tuotantoa ja joustoratkaisuja.
Tämä havainnollistaa hyvin kysynnän ja tuotannon yhteyttä. Uusi sähköntuotanto ei synny tyhjiöön odottamaan käyttäjiä. Kun suurella sähkönkäyttäjällä on pitkäjänteinen tarve puhtaalle sähkölle, se voi samalla luoda edellytyksiä investoida uuteen tuotantoon, olemassa olevan tuotannon jatkamiseen ja sähköjärjestelmän joustoon.
Enemmän sähköä – mutta älykkäämmin
Kasvu tuo myös haasteita. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelee sään mukaan, kun taas tehtaat, datakeskukset ja lämmöntuotanto tarvitsevat sähköä omien prosessiensa ehdoilla.
Siksi sähköjärjestelmän vanha logiikka muuttuu. Pelkkä tuotannon sopeuttaminen kulutukseen ei enää riitä, vaan myös kulutuksen pitää pystyä joustamaan. Sähköintensiivinen teollisuus voi toimia sähköverkon vakauttajana. Energiavarastot ja kulutusjousto ovat tästä käytännön esimerkkejä.
Myös Googlen tuore investointikokonaisuus kertoo samasta muutoksesta. Yhtiö on ilmoittanut muun muassa uudesta 94 megawatin akkujärjestelmästä Kajaanissa sekä uusista tuulivoiman sähkönostosopimuksista. Suuri sähkönkäyttäjä ei siis ole välttämättä vain järjestelmän kuormittaja, vaan voi osallistua myös sen tarvitseman tuotannon ja jouston rakentamiseen.
Automaation avulla sähkönkäyttöä voidaan puolestaan ohjata mahdollisuuksien mukaan hetkiin, jolloin sähköä on paremmin saatavilla ja se on edullisempaa.
Hyvä ongelma ratkaistavaksi
Suomen kilpailuetu ei synny vain siitä, että pystymme tuottamaan runsaasti puhdasta sähköä. Meidän pitää myös pystyä käyttämään sitä muita älykkäämmin. Se taas vaatii investointeja sähköntuotantoon ja verkkoihin, mutta myös automaatioon, energiavarastoihin ja kulutusjoustoon.
Googlen tämän viikon uutinen osoittaa, millaisesta mittakaavasta parhaimmillaan puhutaan. Kasvava sähkön kysyntä voi tarkoittaa Suomeen uusia investointeja ja työpaikkoja sekä luoda edellytyksiä uudelle energiantuotannolle.
Jos sähkönkulutus kasvaa tulevina vuosina siksi, että Suomeen syntyy uusia investointeja ja fossiilista energiaa korvataan sähköllä, se on hyvä ongelma ratkaistavaksi.
Huolestuttavampaa olisi, jos tätä uutta kysyntää ei syntyisi.
Tietoa kirjoittajasta
Jani Vahvanen
Toimitusjohtaja, Schneider Electric Finland Oy
Lisää kommentti