Suomen energiajärjestelmä on tunnettu vakaudestaan. Tämä vakaus ei ole syntynyt sattumalta, vaan taustalla on ollut teollisuuden ja energiatuotannon välisen yhteistyön vahva perinne. Erityisesti metsä- ja selluteollisuuden kyky toimia säätövoimana on ollut keskeisessä roolissa. Tuotantoprosessien nopea mukautuminen energian saatavuuden mukaan on tuonut tasapainoa tilanteisiin, joissa kulutus ja tuotanto eivät ole kohdanneet. Tämä symbioosi on tarjonnut Suomelle ainutlaatuisen kilpailuedun ja luonut pohjan energiajärjestelmän luotettavuudelle.
Nyt olemme kuitenkin uuden aikakauden kynnyksellä: teollisuuden rakennemuutos, suurten laitosten alasajot ja tuotannon siirtyminen osittain Suomen rajojen ulkopuolelle ovat vähentäneet perinteisen säätövoiman saatavuutta.

Suomen energiajärjestelmän vakaus vaatii uudenlaista tasapainottamista
Vaikka vanhoja teollisuuslaitoksia on suljettu, on Suomeen tulossa uusia energian suurkuluttajia, kuten datakeskuksia. Niiden energiankulutus on jo nyt merkittävää, ja kansainväliset ennusteet viittaavat siihen, että tarve kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Esimerkiksi tekoälyklusterit ja niiden laskentatehtävät kuluttavat massiivisesti sähköä. Ne myös tuottavat huomattavia määriä hukkalämpöä, mikä Suomen viileissä oloissa lasketaan eduksi silloin, kun hukkalämpö käytetään hyödyksi vaikkapa kaukolämmön lähteenä.
Datakeskukset kuluttavat paljon energiaa, mutta niissä piilee myös potentiaalia energiajärjestelmän tasapainottamiseen. Tietyt datakeskusten prosessit, kuten tekoälymallien koulutus, voidaan keskeyttää tai ajastaa – ilman, että lopputulos kärsii merkittävästi. Tämä mahdollisuus voisi avata datakeskuksille uuden roolin säätövoimana, joka kompensoi perinteisen teollisuuden vähenemistä. Prosessi ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Se edellyttää yhteistyötä energian käyttäjien ja tuottajien välillä sekä uudenlaista säätelyä ja ohjausta.
Yhtälö ei ole yksinkertainen. Datakeskusten energiatehokkuuden ja joustavuuden kehittäminen vaatii innovaatioita, joissa teknologia, tekoäly ja energianhallinta yhdistyvät uudella tavalla. Tekoäly voi toisaalta toimia myös ratkaisun osana: sen avulla voidaan optimoida energiankäyttöä ja hukkalämmön hyödyntämistä.
Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmää
Energiajärjestelmän vakauden säilyttäminen muuttuvissa olosuhteissa on kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen edellytys. Fossiilisista polttoaineista luopuminen, uusiutuvan energian lisääminen ja sähköverkon kasvavat tarpeet asettavat järjestelmälle uusia vaatimuksia. Sähköverkon tasapainon on oltava entistä tarkemmin hallinnassa, sillä tuotannon ja kulutuksen välinen epätasapaino voi vaarantaa järjestelmän toimivuutta.
Suomessa on kaikki edellytykset vastata näihin haasteisiin. Teknologiaosaaminen, innovaatioiden hyödyntäminen ja alan toimijoiden yhteistyö ovat jo vuosikymmeniä olleet suomalaisen energiajärjestelmän kulmakiviä. Nyt tarvitaan näiden vahvuuksien soveltamista uudessa mittakaavassa – ei yksinomaan varmistamaan järjestelmän vakautta, vaan myös luomaan kestävää kasvua.
Energia-alan tulevat investoinnit, oli kyse sitten vetytaloudesta, uusiutuvasta energiasta tai datakeskusten kehittämisestä, ovat myös strategisia panostuksia Suomen tulevaisuuteen. Tavoitteena on vakaa energiajärjestelmä, jolla on hyvät valmiudet kohdata myös huomisen haasteet ja mahdollisuudet.
Tutustu myös edelliseen blogiini: Datakeskukset ja tekoälybuumi: riittääkö sähkö Suomessa?
Blogin kirjoittajana on Schneider Electric Finland Oy:n toimitusjohtaja Jani Vahvanen.

Lisää kommentti