Suomeen nousee merkittävällä tahdilla uusia datakeskuksia, ja hankkeita on käynnissä useilla paikkakunnilla. Nämä investoinnit herättävät keskustelua sekä hyödyistä että haitoista. Kritiikkiä kohdistuu erityisesti siihen, että datakeskuksten työllistävä vaikutus hiipuu rakennusvaiheen jälkeen, ja myös siihen, että keskukset hyödyntävät Suomen suhteellisen edullista sähköä.
On kuitenkin tärkeää katsoa näiden hankkeiden vaikutuksia laajemmasta ja pitkäjänteisestä näkökulmasta. Datakeskukset ovat valtavia infrastruktuuriprojekteja, jotka luovat ympärilleen kokonaisia ekosysteemejä, jotka taas edistävät suomalaisen osaamisen kehittymistä.
Suomalainen osaaminen kehittyy ja monipuolistuu
Datakeskusten suunnittelu, rakentaminen ja operointi vaativat erityisosaamista monilta eri aloilta, kuten energiatehokkuudesta, käyttövarmuudesta ja käyttäjän tietoturvasta. Tässä kokonaisuudessa suomalaisilla yrityksillä ja asiantuntijoilla on jo nyt vahva rooli, ja osaaminen karttuu jokaisen uuden projektin myötä. Kun datakeskustoiminta laajenee, myös alan vaatimukset kasvavat, mikä vauhdittaa uuden teknologian kehittämistä.
Suomalaiset toimijat ovat kansainvälisesti tunnettuja esimerkiksi energiatehokkaista ratkaisuista, ja tämä asiantuntemus houkuttelee kansainvälisiä investointeja. Tämän kehityksen myötä Suomeen syntyy pysyvää osaamispääomaa, jota voidaan hyödyntää myös muilla aloilla.
Ekosysteemit synnyttävät uusia innovaatioita ja uusia yrityksiä
Datakeskukset eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan niiden ympärille voi muodostua laajoja ekosysteemejä. Näihin kuuluvat esimerkiksi palveluntarjoajat, jotka kehittävät innovatiivisia ratkaisuja datakeskusten energianhallintaan, jäähdytykseen ja tietoturvaan. Lisäksi keskusten läheisyyteen voi syntyä tietointensiivisiä yrityksiä, jotka hyödyntävät datakeskusten resursseja ja infrastruktuuria omassa liiketoiminnassaan.
Tällainen ekosysteemiajattelu johtaa parhaimmillaan siihen, että ulkomaiset datakeskusinvestoinnit eivät jää irrallisiksi hankkeiksi, vaan muuttuvat vipuvarsiksi suomalaisen osaamisen kehittämiselle. Kun tätä pääomaa hyödynnetään viisaasti, suomalaiselle työvoimalle avautuu mahdollisuuksia operoida tekoälyyn liittyvää huipputeknologiaa ja osallistua järjestelmien kehitykseen. Tekoälytehtaiden ja loppuasiakasrajapintojen hallinta ja kehittäminen synnyttää ainutlaatuista, korkeaan jalostusarvoon perustuvaa osaamista, jonka varaan rakentuu uusia ekosysteemejä sekä yrityksiä, joilla on potentiaalia kansainväliseen palveluvientiin. Tekoälyklustereihin liittyvän infrastruktuurin synnyttäminen vaatii valtavia pääomia, joita Suomessa ei ilman ulkomaista rahoitusta käytännössä ole saatavilla.
Monimutkaisten datakeskusinfrastruktuurien johtaminen ja hallinta voivat myös tuoda uusia oivalluksia, jolloin teknisten ratkaisujen ohella datakeskukset synnyttävät parhaimmillaan uusia innovaatioita erilaisiin konsultointi-, johtamis- tai vaikkapa valvontapalveluihin.
Lisäksi Suomen maine vastuullisena ja turvallisena toimintaympäristönä vahvistuu jokaisen onnistuneen datakeskushankkeen myötä. Tämä maine houkuttelee lisää kansainvälisiä sijoituksia ja kasvattaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä globaalilla tasolla.
Pitkän aikavälin hyötyjen arvostaminen
Datakeskusinvestoinnit ovat Suomelle merkittäviä verotulojen lähteitä, mutta myös niiden epäsuorat vaikutukset ovat kauaskantoisia. Kestävät ja tehokkaat datakeskukset ovat tärkeä osa digitalisoituvan yhteiskunnan rakenteita ja ne tulevat sijoittumaan alueille, joissa olosuhteet ovat toiminnan kannalta optimaaliset. Suomella on viileä ilmasto, vakaa energiaympäristö ja kilpailukykyinen sähkön hinta. Tässä on meille pitkälläkin aikavälillä merkittävä potentiaali, jolla varmistaa innovaatioiden ja uusien yritysten syntyminen rajojemme sisäpuolelle.
Blogin on kirjoittanut Toni Kylkisalo, Sales Director, Data Centers.
Ota yhteyttä: toni.kylkisalo@se.com
Lisää kommentti