Siinäpä se, ei vain tuhannen, vaan monen tuhannen taalan kysymys, jonka EU on uudella energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävällä direktiiviehdotuksellaan asentanut monen suomalaisen omakotiasujan päähän. Tämän vuoden maaliskuussa julkaistua direktiiviä vielä valmistellaan ja varmasti hiotaan, mutta jos se toteutuisi ehdotuksen mukaan, noin puolitoista miljoonaa asuntoa olisi Suomessa korjattava seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Uusiutuva energia on tärkeä osa tätä. Näistä asunnoista reilu kolmannes on omakotitaloja.
Samalla uudis- ja korjausrakentamisen suhde on muuttumassa. Rakennusteollisuus RT ry:n suhdannekatsauksen mukaan inflaatio ja korkojen nousu vähentää uusien hankkeiden aloituksia tänä vuonna 20 ja ensi vuonna 10 prosenttia. Kapasiteetti siirtyy uudiskohteista korjausrakentamiseen, joka ponnistaa tänä ja ensi vuonna 1,5–2 prosentin kasvuun.
Puhumme siis sekä yksittäisen asujan että kansantalouden kannalta mittavasta ponnistuksesta. Ja mittavista tuloksista myös, sillä tällä hetkellä rakennuskantamme päästöt muodostavat yli 30 % kokonaispäästöistämme.
Energiankulutuksen pienentäminen tuo kustannuksia, mutta koituu lopulta hyödyksemme monella tapaa. Energiaremontti parantaa kiinteistöjen arvoa ja pienempi kulutus tuo säästöjä sekä konkretiaa ilmastonmuutoksen kampittamiseksi. Päästöjen vähentäminen ja fossiilisesta energiasta irtisanoutuminen on hyvä yhteinen tavoite ja siihen tarvittava tahtotilakin tuntuu olevan vahva.
Kulutuksen seurantaan, sen optimointiin ja pienentämiseen on sekä kotitalouksiin että suurempiin kiinteistöihin kosolti keinoja, jotka ovat taloudellisesti järkeviä ja osa niistä jopa helppoja toteuttaa.
Perinteiset keinot
Jo vanhastaan meillä suomalaisilla on maalaisjärjen avittamana opittu tiivistämään asuntoja, lisäeristämään seiniä ja yläpohjia, tiivistämään ovia ja ikkunoita ja muuramaan varaavia takkoja. Ymmärrämme pyristellä irti öljylämmityksestä. Äidit osaavat hoputtaa lapsiaan nopeuttamaan suihkussa käyntiä ja isät hyödyntävät uunin jälkilämpöä.
Mitään näistä ei kannata unohtaa, vaikka moderni aika tarjoaa meille paljon lisäsäästömahdollisuuksia, jotka samalla lisäävät asumismukavuutta.
Pussillinen uusia
Uusiutuva energia on meille koko ajan arkipäiväisempää. Maalämpö tuo säästöä ja on kiinteistökaupassa ehdoton myyntivaltti. Ilmalämpöpumppujen suhinaan on totuttu ja aurinkopaneeleja asennetaan ennätystahtiin katoille ja pian myös seiniin. Taloyhtiöissä otetaan ilmanvaihdosta lämpöä talteen ja asennetaan huoneistokohtaisia vesimittareita. Älykästä.
Energiasokerit pohjalla
Kun energiaremontti tehdään hyvin, saadaan konkreettista säästöä. Ja koska energian hinta tulee jatkossakin heilahtelemaan, niin kokonaiskulutusta pienentämällä pienenevät myös hintapiikkien vaikutukset sähkölaskuun.
Korjauksen yhteydessä yleensä energiatehokkuuden ohella myös asumismukavuus paranee. Esimerkiksi sisälämpötila saadaan säädettyä automaattisesti pienemmäksi silloin, kun talossa ei ole ketään kotona, tai kun kaikki nukkuvat. Käyttövettä voidaan lämmittää niinä hetkinä, kun muu kulutus on pientä, jolloin sähkönhintakin tuppaa olemaan alhaisempi. Auton akku voidaan ladata edullisesti uusiutuvalla sähköllä aamuyöllä tai auton akkua voidaan jopa käyttää sähkön varasäilönä kotona.
Viisaita ja älykkäitä järjestelmiä ohjaamaan kotitalouksien sähkönkäyttöä on jo olemassa, ja niiden hallinta, asentaminen ja myös jälkiasentaminen on tehty helpoksi. Säästyvä energia ja alhaisen sähkönhinnan hyödyntäminen pienentää energiakustannuksia kaiken kokoisissa kiinteistöissä.
Taloyhtiöt ja suuremmat kiinteistöt voivat ottaa käyttöön älykästä talotekniikkaa, jossa lämmitys, jäähdytys, valaistus, vedenlämmitys, yhteisten tilojen energiaseuranta ja ohjaus ja vaikkapa paloturvallisuus ja kulunvalvonta hoituvat automaattisesti ja vaivattomasti.
Monen tuhannen taalan kysymykseen voin siis epäröimättä vastata kyllä. Vanhojen rakennusten korjaaminen energiatehokkaammiksi kannattaa. Taloudellisesti ja ilmastoviisaasti.
Blogin kirjoittajana on Schneider Electric Finland Oy:n toimitusjohtaja Jani Vahvanen.
Lisää kommentti