Puhumme paljon teollisuuden digitalisoinnista yleisesti, mutta mitä se tarkoittaa koneenrakentajille?

Digitalisaatioaihetta sivutaan monilla nimillä, kuten teollinen internet, Industry 4.0. IoT, IIoT. Digitalisaatioon kuuluu laajemmassa kuvassa esim. logistiikka, verkkokauppa, myynti, markkinointi, johtaminen jne. Koneenrakentajan näkökulmasta digitalisaatio merkitsee oman näkemykseni mukaan koneiden liittämistä pilveen ja analytiikkaan, joita käsittelen tässä blogissani.

Koneenrakentajat ovat oma ryhmänsä teollisuudessa. Tyypillisesti koneiden sijoituspaikka on teollisuus, jolloin ne tulevat osaksi teollisuuden digitalisaatiota. Usein koneenrakentaja varmistaa, että rajapinta tehdasjärjestelmään liittymiseen löytyy ja se riittää digitalisaatioksi. Mutta tarjolla olisi monia muitakin mahdollisuuksia. Varsinkin pk-yrityksillä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia koneiden digitalisaatiossa.koneenrakentaja

Se miksi pitää digitalisoida, onkin kuumempi aihe.

Yleisesti pyritään aina tehostamaan liiketoimintaa, luomaan uutta liiketoimintaa tai kasvattamaan tuotteen tai palvelun arvoa. Viime aikoina on myös alkanut näkyä kestävään kehitykseen liittyvien arvojen esiinnousu. Ne liittyvät aiheisiin energiatehokkuus ja materiaalin käytön tehokkuus. Kyseessä ovat enemmän imagolliset arvot, mutta saattavat tulla lainsäädännön kautta pakollisiksi jo lähitulevaisuudessa.

Monet isot globaalit koneenrakentajat ovat jo pitkällä digitalisaatiossa suurelta osin johtuen sitä tukevista laajemmista resursseista. Suomesta löytyy myös monia pk-yrityksiä, jotka ovat kehittäneet omaa pilvialustaansa pitkälle ja mahdollisesti investoineet merkittäviä summia. Summat riippuvat paljolti siitä kuinka paljon räätälöintiä tarvitaan, ja kuinka skaalautuvaksi alusta tehdään. Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa voimakkaasti käyttäjäryhmien hallinta sekä tietoturvan taso. Lukuina investoinnit voivat olla noin 50 000 euroa ja siitä ylöspäin aina useisiin miljooniin asti.

Monesti syynä oman pilvialustan rakentamiseen on ollut se, että ei ole ollut tarjolla sopivaa alustaa tai on haluttu omistaa pilvialusta ja sen data. Esimerkiksi Etlan raportti 2015 ”Suomalainen teollinen internet – haasteesta mahdollisuudeksi” kuvaa hyvin yritysten näkökulmasta digitalisaation haasteita sekä mahdollisuuksia. Kannattaa lukea raportti, jos ei ole sitä vielä tehnyt. Viidessä vuodessa asiat eivät ole muuttuneet paljoakaan. Raportissa on mainittu osaamis- ja teknologiapullonkaulat. Pk-yritykset joutuvat usein käyttämään paljon ICT-yritysten osaamista, koska pilvialustojen tekniikka mielletään poikkeavaksi perinteisestä automaatiosta ja onhan se myös sitä.

Valmiin ohjelmiston hyödyntäminen on lähes poikkeuksetta fiksumpa kun teettää oma

Jos 2015 ei vielä ollut tarjolla sopivaa pilvialustaa koneenrakentajille, niin 2018 tilanteeseen tuli selkeä parannus kun EcoStruxure Machine Advisor-pilvialusta lanseerattiin. Machine Advisor on suunniteltu nimenomaan koneenrakentajien toiveiden mukaan, palvelemaan heidän tarpeita. Se huomioi osaamispullonkaulan ja tuo teknologian koneenrakentajan osaamisen tasolle. Aiheesta voi lukea tästä lisää: ”Konekanta haltuun helppokäyttöisen IoT-alustan avulla”. Machine Advisoria on lanseeraamisesta asti kehitetty koneenrakentajilta saadun palautteen perusteella ja se kehittyy edelleen koko ajan.

Olen itse ollut mukana monissa hankkeissa, jossa koneenrakentajan konetta liitetään Machine Advisoriin ja usein on tavoitteena huollon tehostaminen tai ennakoiva kunnossapito. Lisäksi haetaan parempaa takuuajan seurantaa sekä tietoa koneen toiminnasta sen kehitystä varten. Nämä ovat hyviä selkeitä kustannuksia säästäviä toimia ja myös tuovat uutta liiketoimintaa. Monesti koneenrakentaja on kiinnostunut hinnasta ja pyrkii vertailemaan oman alustan kehittämisen tai valmiin alustan kustannuksia.

Suurimpana erona valmiissa ja omassa on tietysti se, että omassa alustassa toiminnot saadaan viimeistä yksityiskohtaa myöten sellaiseksi kuin halutaan, tosin se vaatii rahaa. Oman pilven kehityksessä alkuun saatetaan päästä nopeasti. Saadaan hienoja mittaristoja ja raportteja sekä oma ulkoasu. Saadaan aikaiseksi näyttävää jälkeä ja kustannukset tuntuvat olevan kohtuullisia. Kustannukset lähtevät kuitenkin jyrkkään nousuun, kun pitää hallita erilaisia käyttäjäryhmiä ja heidän näkymiään, tietoturvaa ja skaalautuvuutta. Lisäksi jos aletaan puhua analytiikasta ja koneoppimisesta, niin oman alustan kustannukset karkaavat monen pk-yrityksen ulottumattomiin.

Yksinkertaista ennakoivaa kunnossapitoa voi tehdä melko helpoilla raja-arvoilla ja niiden hälytyksillä, mutta todellista tehoa siihen saa koneoppimisella. Koneoppiminen tekee väsymättömästi työtä isolle joukolle koneita, huomioiden koneiden erilaiset käyttötavat ja käyttöolosuhteet. Machine Advisorista löytyy valmis analytiikka ”Machine Health” analytiikkaan ja koneoppimiseen kompaktissa ja helposti käyttöönotettavassa paketissa. Kirjoittelen seuraavaksi enemmän aiheesta: liitettävät laitteet, analytiikka ja koneoppiminen sekä datan käsittelystä reunatasolla.

Suomessa julkaistaan joka vuosi Etlan Digibarometri, jossa verrataan Suomen sijoitusta verrokkimaihin nähden. Siinä ryhmässä olemme keikkuneet kolmen parhaimman joukossa useita vuosia. 2019 digibarometri mainitsee, että pk-yrityksissä on alettu voimakkaammin herätä digitalisaation mahdollisuuksiin. Toivottavasti tämä koskee myös koneiden digitalisaatiota, koska se on mielestäni yksi avaintekijä koneenrakentajille pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Linkkejä aiheen tiimoilta iltalukemiseksi:

 


ei vastauksia

Kommentoi

  • (will not be published)